tiistai 20. marraskuuta 2012

Arvonta on päättynyt!

Huraa! Maaginen luku on tullut tänään täyteen, joten pyöräytin arvontakonetta (eli käskin miehen nostaa lappuja muumimukista) ja voittajiksi selviytyivät nämä kaksi seuraavasti:

1. Palkinto, eli silmukkamerkit ja lankaa, Villakaniini!
2. Palkinto eli silmukkamerkit, Elisa!

Jes, onnea voittajille! Pistäkääpä viestiä siitä millaisia merkkejä saisi olla ja osoitteenne myöskin (kaukaahaettu (ät) gmail piste com). Tässä hieman kuvia kutittelemaan mielikuvitustanne (kaikki nämäkin mahdollista saada tai ostaa):




perjantai 16. marraskuuta 2012

"Mustaa ja valkoista laitetaan"

En ole ehtinyt blogata tässä syksyn aikana läheskään niin paljon kuin olisin halunnut. En ole myöskään ehtinyt neuloa, joka tietenkin vaikuttaa tähän bloggaamisen tahtiin. Toisaalta myös valo on päättänyt kadota juuri siihen aikaan kun olen kotona yhdessä neuleiden kanssa. Marraskuu. Menisit jo pois.

Innostuin kuitenkin yhtenä iltana ostamaan Novitan lankaa (niinpä, muuta ei ollut enää illalla saatavilla). Ostin kolme kerää valkoista Keloa ja päätin vääntää itselleni tuubihuivin.
Siinä se nyt sitten on. Neuloin täysin fiilispohjalta, raidat ovat sattumanvaraisia ja siksikin niin kivoja. Ehkä olette jossakin vaiheessa huomanneet, että suunnitelmallisuus ei ole vahvimpia puoliani.. Mutta hyvänä työneuleena meni kyllä juuri suunnittelemattomuutensa tähden. Lankaa upposi vähän päälle kaksi kerää vyötteen mukaisilla puikoilla. Olin yllättynyt, akryyli ei tunnu niin pahalta iholla kuin takavuosien Polaris, joka vieläkin saa aikaan ällötystä.

Yritin ottaa itsestäni jonkinsortin kuvaa huivi kaulassa. Huomasin näyttäväni todella väsyneeltä. Kyllähän sen tunteekin, mutta kuvat pysäyttävät aika lailla. Jouduin vähän silittelemään kuvaa että sain sen julkaisukelpoiseksi. Huoh. Lomaa odotellessa. Onneksi viikonloppuna pääsee vähän huilimaan Tampereen kautta Turkuun. Reissuneuleita en ole vielä pakannut, mutta eiköhän toi inspiraatio iske kolmen maissa yöllä kun vihdoin on aikaa ne laukut pakata.. Ja junahan lähtee stadista klo 8.06. Että jos eksyt samaan junaan, olen se tyyppi joka silmät ristissä vääntäytyy miljoonien kassien kanssa junaan yrittäen tasapainotella vauhdissa haettua lattea niiden laukkujen päällä. Saa tulla moikkaamaan ja vetämään hihasta!


maanantai 5. marraskuuta 2012

Kilpailu? Täällä? Ihanko totta?



Kyllä, päätin pitää ensimmäisen blogikilpailuni ikinä. Katsokaas, sellainen hieno luku kuin 15 000 käyntiä on kohta täyttymässä laskuriin, ja sen kunniaksi ajattelin arpoa jotain kivaa pientä muutamalle osallistujalle. Haluatko mukaan? Lue silloin eteenpäin.

Jos haluat olla mukana arvonnassa, kommentoi. Saat siitä hyvästä yhden arvan. Samoin jos linkkaat blogini omaasi, saat yhden arvan. Eli, voit osallistua yhdellä tai kahdella arvalla tähän kisaan. Kisa on käynnissä ainakin siihen asti että mittari näyttää tuon maagisen 15 000 kävijää. Tämän jälkeenkin voi osallistua, ellen ole kommentoimalla ilmoittanut arvonnan päättyneen.

Palkinnot? No onhan niitäkin.

Ensimmäinen palkinto sisältää itse tekemäni silmukkamerkit, joihin pääset itse vaikuttamaan. Kyllä, saat päättää helmien värin ja saat halutessasi dinosauruksia, robotteja, sydämiä tai vaikka maatuskoita silmukkamerkkeihin roikkumaan. Lisäksi saat lankaa, jotta pääset jotakin kivaa projektia aloittamaan.

Toinen palkintokin sisältää silmukkamerkit. Jotkut kivat. Näistäkin kysyn ensin ja teen vasta sitten.

Onni suosii rohkeaa, tai ainakin kommentoivaa. Kerro vaikka mitä mieltä olet ollut blogista tai millaiset silmukkamerkit haluaisit. Sana on vapaa, anna mennä!

EDIT. Kilpailu päättynyt ja voittajat löytyvät täältä!

Happy happy, joy joy

Tässä se lupaami kuvauskohde. Ei mitenkään kovin iloisena kuvaamisesta.

Ei mikään huippukuva noin muutenkaan, sillä kännykkäkameralla ei vaan saa niitä kuvia joihin voisin olla tyytyväinen. Ehkä jotakin hajua tästä väriällötyksestä kuitenkin saa.

Ohje on alunperin ihan hieno, Stephen Westin Stringband (ravlink) joka olisi ollut minusta kauniimpi eri värisenä. Lankana tässä versiossa on Berliinistä hankittu Casbah Sock, jota oli pehmeytensä ansiosta ihana neuloa. Paritin sen Dropsin Baby Merinon kanssa, ja pehmeähän tuosta tuli. Ohje itsessään oli hyvin kirjoitettu ja äärimmäisen helppo toteuttaa. Lähes pelkkää eestaas -neulomista. I-cord oli kaikkein tylsintä tehdä, mutta senkin hoidin sitten lopulta. Nappien kanssa tyydyimme kakkosvaihtoehtoon, napit löytyivät lopulta omista varastoista. Niitähän tuossa nyt on monen värisiä ja kokoisia. Semmoinen ysärilapsi- tunnelma kaiken kaikkiaan.

Tärkeintä kaikessa tässä on kuitenkin se, että mies tykkää. Enää ei kuulemma palella. Se on hyvä se ja siihen on tyytyminen. Mitä sitä nyt ei tekisi että toisella olisi lämmin olo.

Sukkasato muuten loppui. Minun aikaansaannoksiani voi käydä kurkkimassa täältä. Ihan kaikki kun eivät tänne asti tulleet.