torstai 18. maaliskuuta 2010

Jostakin täytyy aina aloittaa

Olen lukenut jo vuosia neuleblogeja eri puolilta Suomea. Arvostan monen tietämystä ja tapaa kirjoittaa, ja toivonkin jonakin päivänä yltäväni edes puoleen siitä mitä he ovat nettineuleyhteisölle antaneet. Ensin aion kuitenkin saada kasaan itseäni miellyttävän blogin ja jonkinasteisen päivitystahdin. Tahtia tulee haittaamaan se, että en omista omaa kameraa, saati aikaa. Vietän työssäni paljon aikaa työpaikalla ja päivät venyvät tuplaten siihen mitä keskiverto työpäivä Suomessa on.

Miksi sitten neulon, ellei aikani riitä mihinkään muuhunkaan? Ensinnäkin, pidän neulomisesta. Pidän siitä että saan aikaan jotakin itseäni miellyttävää. Neulominen on minulle myös tapa rauhoittua. Monet tuttavani ovat kuvanneet neulomista zen-fiiliksellä vetämiseksi, ja olen heidän kanssaan samaa mieltä. Pitkän työpäivän jälkeen on mukavaa käpertyä sohvan nurkkaan neuleen kanssa ja katsoa aivotonta viihdettä televisiosta.

Tänä vuonna minulla on myös deadline. Tarkoituksena on päästä myymään naisten käsityömessuille omia tuotoksia niin neuleiden kuin langankin muodossa. Rukkiahan en ole vielä edes ostanut, mutta värttinällä olen saanut aikaan jo jos jonkinlaisia lankoja. Blogi siis kannustaa minua tekemään jotakin tämänkin tavoitteen saavuttamiseksi.

Tervetuloa seuraamaan neuleitteni matkaa langasta kokonaisiksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti