Raitojen vallankumous

Viime aikoina olen raidoittanut sukkia. Villityksen aloittivat Vasa-sukat, jotka odottavat sohvan selkänojalla palkkapäivää ja lähetystä kohti Vaasaa.

Karkkisukat ovat jatkaneet raidoituksen hienolla linjalla. Minusta näistä tulee mieleen Marianne-karkki, joka on suuri herkkuni. Teini oli vallan iloissaan sukista kun sai ne eilen, että toi kiitokseksi vielä ihanan kukkakimpun! Olin ihan häkeltynyt.

Ihana aurinkokin pääsi lämmittämään hetkeksi eilen. Näissä sukissa voi nähdä myös pientä merellistä tunnelmaa, onhan punainen lanka sitä samaa Vikingin Villeä.. Valkoinen lanka taas on Gjestalin Jannea, jämäilyä peittoprojekteista. Kokoa 39 noin suunnilleen ovat, pikkuisen pienet oli omaan jalkaan ennen blokkausta.

Puikoistakin sain yhden katki, ihan uudet KnitPron 3,5 siis kyseessä. Harmittaa, mutta itsepähän katkaisin. Tosin olen ollut siinä uskossa että nuo kestäisivät vähän paremmin kuin bambupuikot kireää käsialaa.

Mokasin toisen sukan kantapäässä hieman ja jouduin solmuilemaan. Toivottavasti solmut kuitenkin kestävät eivätkä hierrä pahasti. Olen jo miettinyt pitäisikö blogin nimeäkin vaihtaa "aina joku moka neuleessa"-nimeksi, mokat kun tuntuvat olevan se juttu näissä neuleissani.. Toisaalta juuri ne virheet tekevät minun neuleistani minun neuleitani.

Meinasin jo näyttää kuvan kummitytölle tehdyistä sukista, mutta ehkä otan kunnollisemmat kuvat ensin. Ne siis ensi kerralla.