Kuinka päästä eroon pienistä lankanöttösistä

Monessa työssä ei voi käyttää hyväkseen kaikkea omaa osaamistaan. Toisin on oman työni kanssa. Nuorisotyössä kun voi tehdä melkein mitä kivaa vaan ja aina joku siitä innostuu. Näin kävi viikonloppuna kun raahasin Kansallisteatterin kirpputorilta kahdella eurolla ostamani säkillisen kankaita pöydän ääreen yhdessä saksien, liiman. lankakerien ja neulojen kanssa. Aiheena oli Taru sormusten herrasta ja toimintana sorminuket.

Etukäteen ajattelin ettei kukaan varmaankaan innostu ja pistävät vielä hassut hanttiin. Toisin kuitenkin kävi. Varaamani tunti ei riittänyt monilla alkuunkaan ja kankaiden luo palattiin ilolla pitkin päivää. Ihmetyksekseni myöskään liimalla ei tehty juuri mitään, vaan jopa pojat ompelivat hymyssä suin nukkensa kokonaisiksi. Ja niistä tuli oikeasti hienoja! Hieman harmittaa kun en ottanut kuvia kaikista valmiista, mutta saatte sen sijaan nähdä oman tuotokseni.

Olen muuten vieläkin tosi huonosti kuvia ottava. Osaan ottaa kuvan aina niin että oma varjoni tulee mukaan.. Parannusta odotellessa. Huomatkaa myös Frodon karvaiset jalat! Kuvassa suu näkyy viitan sitomissolmun takaa huonosti, mutta haittaakohan tuo.

Katsoimme kaksi kolmesta elokuvasta ja neuloin siitä suurimman osan aikaa. Ehdin jo tehdä melkein valmiin taaperon sukan, kunnes migreenipäissäni päätin purkaa koko tekeleen ja aloittaa alusta. Tämän lisäksi tein polvisukkiani eteenpäin vähän niin kuin sinnepäin -ohjeella. Saatan purkaa sitäkin melkoisen matkan. Hämmentävintä kuitenkin oli se että sain aikaan todella siistiä jälkeä pimeässä! En ymmärrä.

Valmiiksi olen lähiaikoina saanut mm. keltaiset vauvasukat ja neulatyynyn. Hauskoja miniprojekteja molemmat.

Neulatyynyssä lankana jämiä, taitavat olla 7 Veljestä? Sukissa Siljaa. Silja on ihana lanka, helppo ja mukava neulottava, ainakin keltaisena. Seiskaveikat nyt on mitä on..

Jämäprojekteja voi siis toteuttaa yksin ja ryhmässä. Millaisia jämäjuttuja olet itse tehnyt?