Onpas tylsää kun joku pölymonsteri on syönyt tästä talosta sen ainoan muistikortinlukijan jonka omistan. Älkää siis ihmetelkö kun päivitykset viipyvät. Ihan vain ja ainoastaan muistikortinlukijan vika, ei lainkaan neulojan joka sen on kadottanut..
Tässä kuitenkin valmista tavaraa. Mies tilasi sukat syksyn kunniaksi. Jostain syystä hän kaipasi raidallisia, eri värisiä sukkia. Noh, mikäs siinä. Lankalaatikoiden kätköistä löytyi sinistä ja valkoista, mutta punainen vaati värjäyksen. Muutama Kool aid vaan mikroon veden ja langan kanssa, ja lopputuloksena punaista Gjestalin Jannea. Hieman vaikutin raitojen vaihteluun, sillä olin kyllästynyt liian helppoon raidoitukseen. Nelosen puikoilla tuli suhteellisen tasaista jälkeä ja mieskin on hyvin tyytyväinen. Kuulemma töissä ovat kollegat harmissaan kun kotona ei heillä ole omaa neulojaa..
Väriaineeseen upposi myös tämä kerä, joka raidoittui kauniisti
Äiti Theresa -tilkuksi. Teinien kanssa värjättiin monen monta kerää ja syksyn aikana tuotetaan muutamia tilkkuja hyvään tarkoitukseen. Toivottavasti neulominen on yhtä hauskaa kuin värjääminen oli yllättävää.
Jostakin syystä sukkien teko innostaa tällä hetkellä eniten. Vaikka sukkiahan meillä on kaapit ja nurkat täynnä. Huoh. Onneksi yksi teini oli kuullut toiselta että teen pyynnöstä sukkia. Saapahan tehdä taas jolle kulle ihan mittatilaustyönä. Tosin ensin pitäisi keksiä ne langat..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti